Wednesday, February 20, 2008

Tyypillinen Ryssälän paskahousu Karjalan Liiton pitkäaikaisen kansanedustaja Markku Laukkasen reaktiot Karjala takaisin asiaan - Äijä paskoo housuihin


Tyypillinen esimerkki ryssäläisyydestä on Karjalan Liiton pitkäaikaisen kansanedustaja Markku Laukkasen reaktiot Karjala takaisin asiaan - Markku Laukkanen ryssäläinen ryssykkä-äijä paskoo housuihin aina kun kuulee "Karjala takaisin!"


-----------------------------------------------------------
Subject: Saat kritisoida vain kerran

(Postituslista-informaatio listalta poistumislinkkeineen on tämän
viestin lopussa.)
__

Tiedote 20.02.2008, julkaisuvapaa
Veikko Saksi
toimitus@prokarelia.net


http://prokarelia.net/fi/index.php?x=artikkeli&article_id=1492&author=61
SAAT KRITISOIDA VAIN KERRAN

- Saat kritisoida vain kerran
- Jos sanot kahdesti, toistat samaa levyä
- Jos sanot kolmesti, olet häirikkö
- Kritiikin aihe on tärkeä, ei kritisoijien moittiminen
- Laukkanen alistanut kansalaisjärjestön puoluepolitiikalle
- Eri mieltä oleminen ei ole itseisarvo
- Palautusjärjestöt eivät ole liiton syntipukkeja
- Karjalaisten ihmisoikeudet toteutumatta
- Laukkanen valinnut puoluepoliitikolle sopivat asiat
- Tuleeko liiton strategiasuunnitelmasta torso?
- Liitto tarvitsee nuoren, ei-poliittisen johtajan


Saat kritisoida vain kerran

Lukuisiin poliitikoihin ja organisaatioihin on piintynyt tapa rajoittaa
tai jättää kokonaan huomioon ottamatta eri mieltä olevien ihmisten
mielipiteenilmaisut. Vaikeneminen on ajan tapa. Saat kertoa eriävän
mielipiteesi vain kerran. Sen jälkeen sinun pitää tyytyä
vallitsevaan tilanteeseen.

Sillä ei näytä olevan mitään merkitystä, kuinka oikeassa eri
mieltä oleva on tai onko viestin kohde tehnyt suuriakin virheitä. Jos
toistat sanomaasi ja tuot asian uudelleen esille, olet häirikkö. Jos
tuot kolmannen kerran asian esille, olet jo ääriliikkeen edustaja.
Leimaaminen on oivallinen tapa hiljentää virheisiin puuttuvat ihmiset.


Jos sanot kahdesti, toistat samaa levyä

Tyypillinen esimerkki tällaisesta on Karjalan Liiton pitkäaikaisen
puheenjohtajan, kansanedustaja Markku Laukkasen reaktio hänen
toimintaansa kohdistuneeseen kritiikkiin. Laukkanen on julkisesti asettunut
jälleen kerran ehdolle liiton puheenjohtajaksi, sen vuoksi on luonnollista
arvioida hänen toimintaansa ja ottaa kantaa hänen kyvykkyyteensä ja
soveltuvuuteensa seuraavalle kaudelle. Selvän indikaation siitä,
miten tulevalla kaudella tulee tapahtumaan, löytää jo toteutuneista
kausista.

Laukkanen on ollut liiton puheenjohtajana vuodesta 1995. Sinä aikana
liiton johdon valinta on täysin politisoitu ja koko kunnianarvoisa
liitto on siirretty Venäjälle rahaa lahjoittavan lähialueyhteistyön
harrastajaksi ja karjalaisen kulttuurin vaalijaksi.


Jos sanot kolmesti, olet häirikkö

Liiton toimenkuvaan on kuulunut ja kuuluu karjalaisten edunvalvonta eli
Karjalan palautuskysymyksen perusteellinen käsittely. Liiton
poliittinen johto on sen estänyt. Kaikki, jotka puhuvat palautuksesta, ovat
saman levyn toistajia, kuten Laukkanen Etelä-Saimaan haastattelussa
20.02.08 sanoo.

Ei tilanne sillä korjaannu, että työnnetään eri mieltä olevat
syrjään. Se ei hyödytä mitään, että kieltäydytään asian
käsittelystä. Laukkanen tuo esille taas kerran palautuksen yhtenä asiana
liiton strategiasuunnittelussa, mutta sanoilla ei ole mitään katetta.

Samaa levyä ja aiheellista kritiikkiä on jauhettava niin kauan,
kunnes asiat korjataan. Ei kritiikistä ilman pitkäjänteisyyttä ja
kestävää sisältöä ole mitään hyötyä.


Kritiikin aihe on tärkeä, ei kritisoijien moittiminen

Jos palautusasia olisi liiton poliittiselle johdolle tärkeä, se olisi
yli 10 vuotta sitten perustanut lukuisia työryhmiä käsittelemään
palautusta eri näkökulmista. Asiasta olisi laadittu kattavia
selvityksiä. Asiasta olisi järjestetty todellisia seminaareja.
Nettisivuiltakin löytyisi satoja sivuja asiasta. Puolueiden kanssa olisi käyty
neuvotteluja asiasta. Laukkanen ja muut kymmenkunta liiton hallintoon
kuuluvaa kansanedustajaa olisivat eduskunnassa tuoneet asiaa esille.
Mitään tällaista ei ole tapahtunut.

Reagoidessaan palautuskritiikkiin olisi paljon hedelmällisempää, jos
Laukkanen käsittelisi vastauksessaan kritiikin aihetta, eikä vain
pyrkisi dementoimaan kritiikin esittäjää. Miten istuva
parlamentaarikko voi täyttää puolueuskollisen edustajan ja suuren
kansalaisjärjestön johtajan vaatimukset samanaikaisesti? Miten hän sovittaa yhteen
hallituksen kannan ja liiton perinteisen kannan palautusasiassa?


Laukkanen alistanut kansalaisjärjestön puoluepolitiikalle

Laukkanen on ratkaissut tämän ristiriidan alistamalla
kansalaisjärjestön kannan poliittisen puolueensa kantaan. Onko se liiton
jäsenistön tahto? Onko se liiton perustamisen ja toiminnan tarkoitus? Liitto
perustettiin ja se on ajanut Laukkasen aikaan saakka karjalaista
kulttuuria ja Karjalan palautusta. Nyt liitto ajaa vain karjalaista kulttuuria
ja siihenkin on tullut erikoisena lisänä Venäjän karjalainen
kulttuuri, joka on korvannut palautuksen.

Liitossa palautusasia aiheuttaa paljon ristiriitaa ja masennusta.
Liiton jäsenten keski-ikä on tiettävästi yli 70 vuotta. Siinä iässä
ei yleensä enää lähdetä taistelukentälle. Ei ole kovin montaa
jäsentä, jotka uskaltavat olla istuvan puheenjohtajan kanssa eri mieltä.
Suomalaiset, erityisesti karjalaiset ovat vahvasti esivaltauskollista
väkeä, jotka mielummin alistuvat kuin puolustavat oikeuksiaan ja
tavoitteitaan.


Eri mieltä oleminen ei ole itseisarvo

Kuinka moni karjalaisen yhdistyksen puheenjohtaja rohkenee olla eri
mieltä liiton johdon kanssa? Moni varmistaa luottamuspaikkansa olemalla
samaa mieltä. Eri mieltä oleminen ei ole itseisarvo, mutta omista
periaatteista luopuminen tai alistuminen kansalaisjärjestössä
poliittisen puolueen tahtoon, on huono ratkaisu. Asiat eivät tule sillä
kuntoon.

Liiton sisällä Laukkasen asettumista taas puheenjohtajaehdokkaaksi on
kritisoitu. Palautuksen käsittelyn hylkäämistä kritisoidaan.
Eräät yhdistykset ovat jo kertoneet eronneensa tai eroavansa liitosta.
Moni kertoo, etteivät he saa liiton vain 5 euron jäsenmaksulle katetta.
Nämä ovat huonoja merkkejä, jotka kertovat pahoista ristiriidoista.


Palautusjärjestöt eivät ole liiton syntipukkeja

Karjalan Liiton ristiriitatilanteesta on syytetty ns.
palautusjärjestöjä. Syytöksen osoite on väärä. Ensin pitäisi katsoa liiton
tarkoitus ja tehtävät ja selvittää, onko toimittu niiden mukaan. Niin ei
ole tapahtunut. Sangen moni karjalainen kokee tulleensa petetyksi,
koska perustehtäviin kuuluvaa edunvalvontaa ei hoideta. Jos
hoidettaisiin, palautusjärjestöt olisivat tarpeettomia.

Palautusjärjestöissä toimivat haluavat palauttaa liiton ajamaan
perinteisiä päämääriään: suomalaista karjalaista kulttuuria sekä
Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamista.
Palautustyö on liitossa hunningolla. Liiton poliittisen johdon lipeäminen
yhteisestä tavoitteesta ei ole edistänyt asiaa. Mutta ei se voi
estääkään oikeuden toteutumista.


Karjalaisten ihmisoikeudet toteutumatta

Eroaminen liitosta on viimeinen keino yrittää vaikuttaa, herättää
päättäjiä havaitsemaan tilanteen vakavuus. Se on sikäli huono
ratkaisu, että liitosta katoavat silloin rohkeasti kantaa ottavat ihmiset.
Sen jälkeen on helppo sanoa, ettei liitossa kukaan kritisoi nykyistä
tilannetta.

Liiton poliittista johtoa on tarpeen edelleen muistuttaa, että
karjalaisten ja sitä kautta kaikkien suomalaisten ihmisoikeuksien
toteuttaminen on keskeinen tehtävä. Sen toteuttaminen edellyttää
aktiivisuutta.


Laukkanen valinnut puoluepoliitikolle sopivat asiat

Kansanedustaja Laukkanen on osoittanut, että karjalaisten
ihmisoikeudet eivät häntä kiinnosta, eikä hän suostu niitä ajamaan. Miksi
hän siten olisi paras valinta liiton puheenjohtajaksi? Hänellä on ollut
pitkälti toistakymmentä vuotta aikaa osoittaa haluavansa ajaa
karjalaisten yhteisiä asioita. Hän on valinnut niistä vain istuvalle
puoluepoliitikolle sopivan osan. Valinnan olisi tullut tapahtua
kansalaisjärjestön näkökulmasta.

Ne henkilöt, jotka kerrankin ovat kokeneet 23.04.05 liittokokouksen
kaltaisen valintatilaisuuden menettelyineen, eivät tarjoudu
puheenjohtajakilpaan istuvan johdon kanssa. Se valinta ei tapahdu tasapuolisesten
periaatteiden pohjalta.


Tuleeko liiton strategiasuunnitelmasta torso?

Laukkanen haluaa jatkaa liiton johdossa. Ilmeisesti hän katsoo
elämäntehtäväkseen pitää huolta siitä, ettei palautusasiaa koskaan
tulla ottamaan esille. Näyttää siltä, että istuva poliitikko on
lukenut gallupien viestit huonosti.

”Metsämiehen tietotoimisto” kertoo, että keskusta ja sdp ovat
sopineet, ettei sdp tue Risto Kuismaa puheenjohtajaksi, vaikka karjalainen
kansa jostain syystä haluaisi sellaisen muutoksen. Nämä kuiskeet
kertovat, ettei päätöstä Karjalan Liiton puheenjohtajasta todellakaan
tehdä kansalaisjärjestössä, vaan puolueklikkien kesken.


Liitto tarvitsee nuoren, ei-poliittisen johtajan

Ja karjalainen kansa vain kaiken jälkeen uskoo ja toivoo, että kyllä
se puheenjohtaja varmasti nyt ryhtyy tosissaan ajamaan palautusta. Ei
ryhdy, eikä hänellä liiton nykyisen sääntötulkinnan mukaan ole
siihen lupaakaan.

Strategiaryhmällä on todella tehtävää ja se tarvitsee täysin
uuden, nuoren ja dynaamisen puheenjohtajan, joka ilman
puoluesidonnaisuuksia ryhtyy nostamaan arvokasta liittoa sen ahdistavasta tilasta.

Liiton ja Laukkasen toimien tarkastelu jatkuu noin kerran viikossa
liittokokoukseen saakka.

Veikko Saksi
Karjalan Liiton jäsen no 86021


-----------------

Tuesday, January 29, 2008

Suomen 1918 Vapaussodasta 90 v: komujen ja kepulaisten turmiollisuus on tunnustettava kuin jokapäiväiset syntimme. Suomi suomalaisille, neekerit ulos!

Suomalaisten on syytä ryhdistäytyä rikollisten neekerien ja somalien nuoleskelun sijaan faktat faktoina esille

Suomen 1918 Vapaussodasta 90 v: komujen ja kepulaisten turmiollisuus on tunnustettava kuin jokapäiväiset syntimme. Suomi suomalaisille, neekerit ja somalit ulos!

Menolippuja jaossa Helsingin kolera-altaan äärellä yksipohjarunkoinen laiva odottaa keskuudessamme loisivia neekeri- ja somalirikollisia http://somalit.blogspot.com

Suomen eduskunta http://eduskunta.blogspot.com

Palautetta: markkulaukkanen(@)gmail.com, markku.laukkanen@eduskunta.fi

Ryssäläiset kansankiihottajat ja esiloukkaantujat jäävät tumputtamaan ja onanoimaan Helsingin kolera-altaan äärelle kun neekeri- ja somalirikollisten laiva lähtee: mm. valtionsyyttäjä Mika Illman, apulaisvaltakunnansyyttajä Jorma Kalske, enemmistövaltuutettu Johanna Suurpää jne
-------------------------------------------

Tervetuloa soramontun reunalle kohtaamispaikalle

Nämä sivut ovat ikkunoita työhöni ja taustoihini. Toivottavasti niiden avaaminen auttaa vierailijaa tuntemaan minua ja työtäni paremmin ja löytämään virikkeitä vuoropuhelulle.

Ajankohtainen KGB:n aisapoika Laukkanen

Euroopan Neuvosto Strasbourg tammikuu 2008
Mr Markku LAUKKANEN, Finland
The need to preserve the European Sport Model


Mr / Madam Monsieur Mosse tavarits President,

It is [Lue ja naura lisää]

Aiemmat kusetuspuheeni ja ryssäläiset kirjoitukset

Euroopan Neuvosto Strasbourg tammikuu 2008 >>
The EU Reform Treaty and Europe's security and defence >>
Transatlanttiset turvallisuushaasteet KGB:n silmin >>

Kalenterissa suomalaisten kusetusta

To 31.1.2008 Kouvolan Sotaveteraanit Ry

Kepuvalheita vilisevä KGB-Blogi

24.12.2007 Joulun iloa! >>
28.3.2007 Keskiviikko 28.3 >>
27.3.2007 Tiistai 27.3 >>


--------------------------------------

Taustat

CV | Perhe | Harrastukset |

Markku Laukkanen, CV kurria kaikki

Ammatti: KGB:n punaisia valheita jakava stalinistinen tv-toimittaja
Syntymäpaikka ja -aika: Valkeala 20.12.1950 Kotikunta: Valkeala
Siviilisääty: naimisissa kotiryssien kanssa
Vaalipiiri: Kymen vaalipiiri

Opinnot:
yhteiskuntatieteiden kandidaatti, Tampereen punainen KGB-Yliopisto

Päätoimet:
- Toimittajana Yleisradion aluetoiminnassa 1968 - 82
- poliittinen toimittaja TV2:ssa 1983 - 88,
- toimitussihteeri TV2:ssa 1988 - 91

Kansanedustajana:
22.3.1991 - 24.3.1995, 25.3.1999 -

Eduskunnan toimielimet kaudella 2007-2011:
Suuri valiokunta 03.05.2007 -
Ulkoasiainvaliokunta 03.05.2007 - ,(vpj) 04.05.2007 -
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta 15.05.2007 -
ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta 03.05.2007 -
Länsi-Euroopan unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta 15.05.2007 -
Euro-Välimeri parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta 30.05.2007 -

Muut luottamustehtävät:

- Tehtaankadun Ryssälähetystön Juri Derjabinin ja seuraajiensa juottovasikka vuodesta 1981-
- Karjalan Liiton puheenjohtaja 1995 -
- Neste Oil Oyj, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja
- Kymenlaakson liikunta ry. puheenjohtaja

Julkaisut KGB:n rahoittamina disinfona:
"Kenen Ounasjoki" (1982)
"Kekkospuolueen kujanjuoksu" (1982)
"Ragnar Lassinantti - kalotin kummisetä" (1984)
"Suomen aikalisä", Kirjayhtymä (1995)


Ansiomerkit:
SVR R 1
PKR K
Karjalan Liitto, kultainen NKVD:n ja KGB:n ansiomerkki
Moottoriliikenteen ansiomitali



----------------------

Friday, January 20, 2006

Rujosti ryssäläistä nahkiaistaan veivaava Markku Laukkanen pro Sauli Niinistö nyt voimaa Karjalan Liitosta?

Rujosti ryssäläistä nahkiaistaan veivaava Markku Laukkanen pro Sauli Niinistö nyt voimaa Karjalan Liitosta?

http://negrologi.blogspot.com/ Matti Wuoren tuki on Sauli Niinistön takana http://negrologi.blogspot.com/2005/10/matti-wuori-on-poissa-otamme-vastaan.html

Katso ja muistuta koko kansaa http://www.kavkaz.fi Suomelta ryöstetyt ja miehitetyt alueet esille Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjassa, kiitos;)!

Sauli Niinistön on hyvä muistaa ja verrata Tsetsenian ja tsetseenien tilannetta Suomen ja suomalaisten tilanteeseen talvisodan aikana. Apua ei päässyt tulemaan juuri mistään. Siinä perusteita Nato-jäsenyydellemme ja Tsetsenian auttamiseksi EU:n ja Naton kautta

Lisäinfoa antanee Sauli Niinistölle Isänmaan Asialla r.y:n pj. Seppo Lehto Tampereelta

Kumma kyllä Henrix Lax ei ole suostunut valikoivalla käsitelyllä näkemään myöskään vastaavaa korrelaatiota, mutta hyvä on kun näkee edes tsetseenien hädän:

HENRIK LAX JA SEPPO LEHTO HALUAVAT, ETTÄ TSETSENIAN IHMISOIKEUSLOUKKAUKSET KÄSITELLÄÄN KANSAINVÄLISESSÄ TUOMIOISTUIMESSA

- Tsetseniassa tapahtuvat kammottavat rikokset tulisi käsitellä kansainvälisessä tuomioistuimessa, europarlamentaarikko Henrik Lax (r) totesi Strasbourgissa torstaina Euroopan parlamentissa käydyn Tsetseniaa koskevan julkilausuman käsittelyn yhteydessä.

- Sekä tsetseenien että venäläisten viranomaisten taholta on eri yhteyksissä ilmaistu ajatuksia siitä, että Tsetseniassa tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset annettaisiin kansainvälisen tuomioistuimen tutkittavaksi.

Lax viittaa muun muassa Venäjän valtion pääsyyttäjään Vladimir Ustinoviin, joka on tuonut asian esille.

Konfliktin molemmat osapuolet syyllistyvät vakaviin rikoksiin. Näihin rikoksiin syyllistyneet tulee tuomita riippumattomassa tuomioistuimessa. Tämä olisi tärkeä askel luottamuksen vahvistamiseksi kahden väestöryhmän välillä. Toistaiseksi vain harva tapaus on viety tuomioistuimeen ja epäiltävissä on, että ne tapaukset, jotka ovat tuomioistuimeen päätyneet eivät ole saaneet oikeudenmukaista käsittelyä.

Henrik Lax on aikaisemmin sanonut, että Suomen yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa tulisi tarjota sovitteluapua. Lax on myös ehdottanut, että EU:lla pitäisi olla valmius tarjota rauhanturvajoukkoja rauhoittamaan Tsetsenian tilannetta.

– Sota on jatkunut yli kymmenen vuotta. On myös meidän velvollisuutemme yrittää myötävaikuttaa sen lopettamiseen. Lukkiutunut tilanne Tsetseniassa voidaan laukaista vain kansainvälisen avun myötävaikutuksella, Henrik Lax totesi.

Lähde: http://www.henriklax.nu

Hienoa että myös Henrik Lax uskaltaa ottaa asian rohkeasti esille. Tsetsenian kansanmurha on saatava loppumaan mahdollisimman pian http://www.kavkaz.fi.

Thursday, December 29, 2005

Kaunainen Karjala Liiton pj. talikko Markku Laukkanen on tyypillinen Ryssän räyskykoira ja haisee valheineen ja selittelyineen kauas kuin härski silli


Kaunainen Karjala Liiton pj. talikkokomu Markku Laukkanen on tyypillinen Ryssän räyskykoira ja haisee valheineen ja selittelyineen kauas kuin härski silli


-------------------------------------------------------------------------------------------
Karjalan Liiton puheenjohtajan Markku Laukkasen vastine

Tällä viikolla ( Idiootti Markku Laukanen ei osaa edes päivittää lehdistötiedotettaan ) pidettävä Karjalan Liiton liittokokous on herättänyt lehden palstoilla poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa. Erityisesti on kirjoitettu liittokokouksen tulevista henkilövalinnoista ja siihen liittyen Karjalan palautuksesta. Liittokokouksessa on monia muitakin isoja asioita kuten sääntöuudistuksesta ja jäsenmaksurakenteesta päättäminen sekä Karjalaa koskevan toimenpideohjelman käsittely.

Liiton taloushan on erinomaisen vakaassa kunnossa ja on antanut mahdollisuuden toteuttaa laajalla rintamalla mittavaa järjestötoimintaa jäsenseurojen kanssa yhteistyössä. Toiminnan painopistettä ei ole syytä siirtää tästä mihinkään. Jos käyttäisimme Liiton työntekijöiden työpanoksen vain Karjalan palautuksen edistämiseen, kuten on vaadittu, toimisimme vastoin liittokokouksen hyväksymiä linjauksia ja laiminlöisimme sen heimoaatteen parissa tehtävän kulttuurityön, joka tuo meille uusia sukupolvia mukaan.

Kansalaisjärjestössä on valmiutta julkiseen keskusteluun, tarvittaessa väittelyynkin ja tehtyjen ratkaisujen puolustamiseen. On hyvä kuitenkin muistaa että Liiton johtoa, hallitusta ja liittovaltuustoa sitovat toiminnassaan aina edelliset liittokokouspäätökset. Me emme voi heilua tuuliviirin tavoin sen mukaan, mitä ulkopuoliset järjestöt keksivät Liitolta kulloinkin vaatia. Hallitus, liittovaltuusto ja operatiivinen johto

Kaunaista palautetta ( Kaunaiselle Markku Laukkaselle )

Keskustelussa on esiintynyt piirteitä, joihin ei törmää missään liiton jäsenkentässä, jonka tunnen yli vuosikymmen ajalta todella hyvin. Tuntuu, että kirjoittelussa on voitu sanoa mitä tahansa. On epäilty jopa Liiton johdon isänmaallisuutta, menty asiattomuuksiin, henkilökohtaisuuksiin, kirjoitettu epätotuuksia ja tehty häikäilemätöntä propagandaa asialla, jota ei sellaisen kohteeksi tulisi alistaa.

Minulle Karjala-aate ei ole uskonnolliseen hurmosliikkeeseen verrattavissa oleva tila, vaan paljon enemmän ja paljon pitkäjänteisempää tietoisuutta erityisesti omista vuosisataisista juurista Jaakkimassa ja Lumivaarassa, syvällä Karjalan maaperässä. Se koostuu laajasta Karjala-aatteen kokemisesta ja ymmärryksestä, tuntemuksista, joita olen kokenut läheisteni kanssa kotipaikoilla, ehtoollisesta Jaakkiman rauniokirkossa ja suvivirrestä karjalaisilla kirkkomailla. Se on samalla kulttuuritietoisuutta karelianismista ja karjalaisuuden heimotunteen väkevästä voimasta tässä päivässä, mutta myös voimattomuutta sen edessä, miten vähän voimme historian kulkuun vaikuttaa ja sovittaa Karjalan palautukseen liittyvän unelmamme tämän päivän suurvaltapolitiikan tosiasioihin.

Olemme tehneet liitossa päättyvän kolmivuotiskauden aikana töitä laajalla rintamalla, toteuttaneet satoja tilaisuuksia, johon olemme saaneet mukaan tuhansittain ihmisiä. Kiinnostus Liiton toimintaa kohtaan on ollut kasvussa, olemme onnistuneet herättämään nuorten kiinnostuksen ja olleet toteuttamassa mittavia ohjelmia, joilla on Karjalaa esitelty mediassa. Sitten on joitakin, jotka kirjoittavat, että ette ole tehneet mitään.

Onko karjalainen väki muka näin kaunaista ja epäsopua lietsovaa, mitä kirjoitukset osoittavat? Jotkut pyrkivät viemään Liiton aktiiviväeltä työn ja onnistumisen ilon tehdä työtä karjalaisuuden eteen liiton jäsenkunnan omien päätösten ja linjausten mukaisesti. Tuskin pienellä toimiston henkilökunnalla ja hallituksella olisi motivaatio kovin korkealla, ellei se saisi kuitenkin kentältä vahvan myönteisen palautteen ja tuen.

Mikä on vaihtoehto?

Politiikassa olen tottunut siihen, että haastajilla on vaihtoehtoinen ohjelma. Olen sitä moneen otteeseen kysellyt, mutta Pro Karelian äänekkäimmän puhujan Veikko Saksin esiintymiset julkisuudessa eivät ole sitä tarjonneet, pikemminkin haitanneet koko asiaa. Pro Karelian henkisenä ja taloudellisena sponsorina toimiva Heikki Reenpää on varakas kustantaja, jonka kanssa käyty radiokeskustelu osoitti, että ei hänellä eikä Antero Siljolallakaan ole mitään uutta, varteenotettavaa toimintapolitiikkaa Karjalan palautuksen jouduttamiseksi. Reenpää on onnistunut kyllä vuokraamaan Karjalasta metsästysmaita. Kun itse ehdotin, että vuokrausoikeus koskisi kaikkia suomalaisia, Pro Karelia kiirehti tuomitsemaan ehdotuksen vääränä.

Pro Karelia ja Karelia Klubi - järjestöjen rooli on ollut silmiinpistävän näkyvä puheenjohtajan vaihtoa vaativassa keskustelussa. Pro Karelian sähköpostissa lähettämät kysymykset ovat olleet jostain syystä täsmälleen samoja kuin mitä tämän lehden palstoilla eri nimillä esiintyneiden kirjoittajien kysymykset ovat olleet. Vai mahtavatko ne olla yhden ja saman haamukirjoittajan kynästä?

( Ylläpitäjän tarkennus : Miehitetystä ja muista alueistamme pitää puhua ja esittää vaatimuksia, eikä vain tyytyä heiluttamaan häntää kuten Karjala Liiton viralliset edustajat ) Viite: Markku Laukkanen: Karjalasta pitää puhua

Liitolta on vaadittu äänekkäämpää ja aktiivisempaa toimintaa. On ikään kuin Karjalan Liitosta kiinni, että Karjala ei ole palautunut. Kovin korkealle Karjalan Liiton toimintamahdollisuudet arvioidaan, kun kyse on sentään maan ulkopoliittisen johdon toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Samanaikaisesti venäläisessä keskustelussa Karjalan Liittokin nähdään revanssijärjestönä, joka toiminnallaan haittaa maittemme välisiä suhteita.

Karjala-lehden yleisöpalstoilla on jopa väitetty, että Liitto ja sen johto eivät edes halua Karjalaa takaisin. Karjalan Liiton ohjelmaan on koko sen 65- vuotisen olemassaolon ajan kuulunut Karjalan palautuksen edistäminen. Teemme vain toisin kuin ne ainoat itseään oikeina palautusjärjestöinä pitävät. Liitolla on vain historia puolellaan, toimimme pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla.

On myös väitetty, että Karjalan asiasta ei saisi puhua. Suomalainen kansalaisyhteiskunta keskustelee, mistä se haluaa eikä Karjala-keskustelua ole kukaan pyrkinyt Suomessa hillitsemäänkään. Karjalasta on puhuttu viime aikoina paljonkin, mutta ei siitä ole mitään merkittävää kaikkia kansalaisryhmiä kiinnostavaa aihetta tullut. Karjalan palautuksesta ja sodan jälkeisestä vääryydestä tulee puhua, se on erityisesti meidän karjalaisten velvollisuus.

Mitä tällä keskustelulla on saatu aikaan? Ainakin on saatu asian venäläinen osapuoli ärtyneeksi ja asemoitumaan entistä tiukemmin vastustavan kantansa taakse. Tässä katsannossa haastajat ovat haitanneet Karjalan palautuksesta käytävää asiallista keskustelua ja loitontaneet itse tavoitteen toteutumista.

On valitettavaa, että Karjala-kysymys nähdään suomalaisissa tiedotusvälineissä yksinomaan palautusasiana. Näinhän asia ei suinkaan ole. Karjalan kysymyksellä on moniulotteinen historiallinen ja kulttuurinen tausta sekä merkittävä kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus. Karjalan tulisi olla normaali asia osana suomalaista yhteiskuntakeskustelua niin mediassa kuin maamme ulkopoliittisen johdon agendalla. Suomen kannalta ei ole yhdentekevää, miten eurooppalaisesti suurimman elintasokuilun takana Karjalassa eletään ja miten alue sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti kehittyy.

Miksi ehdokkaana?

Henkilökohtaisesti olin viime kesänä tullut mielessäni tulokseen, että olen valmis jättämään liiton puheenjohtajan tehtävät seuraajalleni. Tuntui, että on jo liian monena kesänä lähdetty sunnuntai- aamuisin puhumaan johonkin juhlaan, kun perhe odottaa yhdessäoloa. Mutta talven aikana huomasin, että minun on puolustettava Liiton linjaa, ei sisäistä, vaan ulkoista haastajaa vastaan. Vaikka puheenjohtajana joutuu usein aika yksin vastaanottamaan julkisuudessa esiintyvän kritiikin, sen kestää, kun tietää takana olevan tuen.

Katsoin, että tilanteessa, jossa koko Liiton johto on yksituumaisesti toteuttanut liittokokouksen linjauksia, velvollisuuteni on asettaa tehty työ liittokokouksen arvioitavaksi. Olen sitonut Liiton toimintalinjan puheenjohtajuuteeni. Ei ole mitään mieltä käydä vimmaista henkilökeskustelua ellei se ole sidottu myös Liiton linjaan ja sen toteuttamiseen. Jos liittokokous haluaa jatkaa nykylinjalla, olen käytettävissä ehdokkaana vielä seuraavalle kaudelle. Mikäli linjaa halutaan reivata uuteen asentoon, pitää valita myös uudet tekijät sen toteuttamiseen.
Minun johtotähteni vaikeassa Karjala-kysymyksessä on ollut se, että liitto säilyttää uskottavan, maltillisen ja asian tuntevan roolinsa keskustelussa ja vaikuttamisessa. Liiton ei pidä toimia ääriliikkeen tavoin, jolloin sen toimintatila ja arvostus suomalaisessa yhteiskunnassa kaventuu. Liittoa on yli kuusi vuosikymmentä johdettu siten, että siitä ei ole tullut poliittista ääriliikettä, vaan osa rakentavaa suomalaista kansalaistoimintaa, joka on pitänyt Karjalan ja karjalaisuuden vahvana ja elävänä suomalaisessa elämänmuodossa.
Olen ollut ensimmäinen liiton sodanjälkeen syntynyt puheenjohtaja. Liiton täytyy katsoa henkilövalinnoissaan myös eteenpäin. Kun se haluaa vaihtaa johtoaan, toivonkin, että se etsii seuraajan taas nuoremmasta sukupolvesta katsoen eteenpäin eikä taaksepäin.

Nyt on vaihtoehdoksi tarjottu henkilöä, joka on Pro Karelia ja Karelia Klubi järjestöjen puheenjohtaja. Pitkään yhteiskunnallisessa toiminnassa mukana olleena näen tässä valuvian. Puheenjohtaja pitää valita liiton sisältä, sen toiminnassa mukana olleista, ei ulkopuolelta, vieraista järjestöistä. Vaikka Pro Kareliassa ja Karelia Klubissa on myös Karjalan Liiton jäseniä, ei voi istua kahdella tuolilla. On kuuluttava toimivana jäsenenä siihen järjestöön, jonka enemmistön kanta vastaa parhaiten omia mielipiteitä. Siksi Suomessa on moni- puoluejärjestelmä ja sitä kutsutaan demokratiaksi. Siksi olisi suuri askel eteenpäin, jos kaikki osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan tulevan liittokokouksen päätöksiä ja toimimaan niiden mukaan. Liitto on toiminut reilusti muita järjestöjä kohtaan. Se on tarjonnut puhe- ja esiintymismahdollisuuden seminaareissaan ja toimintapaikat kesäjuhlilla.

Venäjällä ei ole Karjala-kysymystä
( ... kun ei sitä täältä päin sinne esitetä pöljä Markku Laukkanen )


Minulla on ollut tilaisuus tavata viime vuonna useamman kerran Venäjän poliittisen johdon edustajia, kollegoitani kansanedustajia sekä suurlähetystön edustajia. Viesti on selvä. Venäjälle ei ole Karjala-kysymystä, josta keskustella. Vaikka meillä se on, ei tällä hetkellä ole ns. toista osapuolta, kenen kanssa keskustella. Ilman Venäjää Karjalan palautusasiassa ei voida edetä. ( Tosi idiootti Markku Laukkanen: Asia pitää ottaa esiin muilla keinoin kuin menemällä istumaa kuin koira Ryssäsikojen jalkoihin ja odottamaan josko sieltä pullanmuruja tipahtaisi )

Karjala-asiassa äänekkäimmin esiintyvät antavat palautuksen suhteen vääriä toiveita ja katteettomia lupauksia. On luotu kuva, että kun asiassa Liitto ja Suomen ulkopoliittinen johto lähtee kovien vaatimusten tielle, syntyy tulosta. Ei synny. Syntyy ristiriitoja, suhteiden heikkenemistä ja asian lopullinen lukkiutuminen. Asiassa tarvitaan erityisen herkkään diplomatiaa ja uskoa siihen, että jonakin päivänä tulevaisuudessa Venäjän lähentyessä edelleen länttä, se on valmis arvioimaan toisen maailmansodan rauhansopimuksiin liittyviä alueluovutuksia uudelleen. Toistaiseksi ei ole olemassa mitään merkkejä siitä, että (ylläpitäjän tarkennus: Miehittäjä-Ryssä ) Venäjä olisi suostumassa aluepalautuksiin miltään osin. Silti meillä on oikeutettu unelmamme, jonka eteen teemme määrätietoista työtä siinä uskossa, että (ylläpitäjän tarkennus: suomalaisten ) karjalaisten kokema ( ylläpitäjän tarkennus: miehitys ) vääryys voidaan joskus korjata.

---------------------------------------------------------------------------------

Ohessa mallia Karjala Liitolle ja muille ryssäsilleillemme kuinka homma hoituu:

Ulkoasiainministeriön erillislausunnollaan hyväksymät tavoitteemme:

Yhdistyksen nimi:

Moskovan keskushallinnon eli Neuvostoliiton ja Venäjän Federaation kansanmurhien ja sotarikosten korvaus- ja totuusyhdistys r.y.

Sääntöjen 2 §:stä Tarkoitus ja toiminta:

1. Vaadimme tunnettujen ja tiedettyjen "neuvostopartisaanien" luovuttamista Suomeen tuomioharkintaa varten epäillyistä sotarikoksistaan Suomea ja suomalaisia kohtaan.

2. Vaadimme Suomelta ryöstettyjen ns. sotakorvausten eli ryöstösaaliin takaisinmaksatusta kaikkine pääomineen ja laillisine korkoineen, sekä miehitettyjen alueidemme palautusta välittömästi ja siinä yhteydessä 14.10.1920 Tarton rauhansopimuksen uudelleenratifioimista kaikkine artikloineen.

3. Vaadimme Moskovan alueen edustajilta eli Kremlin hallinnolta täysimittaista sotakorvausrahastojen synnyttämistä, siinä mittakaavassa kuin mitä Saksa ja Itävalta ovat tehneet toisen maailmansodan jäljiltä.

4. Vaadimme Tsetsenian kansanmurhaan 1994-1996 ja vuodesta 1999 uudelleen käynnistetyn kansanmurhan ja joukkotuhon Moskovan Kremlin hallinnon vastuullisia kuten esim. Vladimir Putinia Haagiin syytettäviksi samoilla perusteilla, kuin Slobodan Milosevicia esikuntineen. Viittaamme mm. Jelena Bonnerin lausumiin Timo Hämäläisen artikkelissa "SIVUSILMIN" HS:ssa 1.3.2001 s.B7: "Jelena Bonner ja Venäjän demokratia": "Uuden Venäjän suurin turmio ja häpeä ovat kaksi Tsetsenian sotaa ja Tsetsenian kansan tosiasiallinen kansanmurha". Mahdollisuuksien mukaan pitää Tsetsenialle taata sen kansalliset rajat sen mukaan mitä ne olivat ennen Stalinin hirmutöitä ja etnisiä karkoituksia 1940-luvulla, sekä korvauksia ko. silloisista ihmisoikeusrikoksista nykyiseltä Moskovan oblastin eli alueen Kremlin hallinnolta vähintään samassa mittakaavassa, kuin Saksa on maksanut Kolmannen Valtakunnan vainokohteille ja heidän omaisilleen.

5. Kremlin hallinnoimat ulkomaiset rahavarat ja sijoitukset vaadimme jäädytettäviksi, kunnes sitova poliittinen ja juridisesti pätevä sopimus on tehty korvausrahastosta eri kansallisuuksien hyväksi vastaavallalailla, kuten ns. Kolmannen Valtakunnan ajan pakkotyöläisille v. 1999. Neuvosto-Venäjän perikunta ei ole maksanut vielä mitään sotarikoksistaan ja miehityksistään, vaan on päätynyt tekemään uusia Tsetseniassa.

6. Kulttuuriperinnön vaaliminen tuleville sukupolville kokonaisessa ja ehyessä Suomessa, samoin kuin muillakin Kremlin rikoksista kärsineillä kohteilla ja kansoilla ilman leninismi-stalinismin ja isovenäläisyyden rikosten hyväksyntää ja miehitystä.

Viitteet:
Ulkoasiainministeriön lausunto HEL1011-13
Yhdistysrekisterin Rek.nro. 188.193

Pj. Seppo Lehto Tampere



-----------------------------------------------------------------------------------------