Tyypillinen esimerkki ryssäläisyydestä on Karjalan Liiton pitkäaikaisen kansanedustaja Markku Laukkasen reaktiot Karjala takaisin asiaan - Markku Laukkanen ryssäläinen ryssykkä-äijä paskoo housuihin aina kun kuulee "Karjala takaisin!"
-----------------------------------------------------------
(Postituslista-informaatio listalta poistumislinkkeineen on tämän
viestin lopussa.)
__
Tiedote 20.02.2008, julkaisuvapaa
Veikko Saksi
toimitus@prokarelia.net
http://prokarelia.net/fi/index.php?x=artikkeli&article_id=1492&author=61
SAAT KRITISOIDA VAIN KERRAN
- Saat kritisoida vain kerran
- Jos sanot kahdesti, toistat samaa levyä
- Jos sanot kolmesti, olet häirikkö
- Kritiikin aihe on tärkeä, ei kritisoijien moittiminen
- Laukkanen alistanut kansalaisjärjestön puoluepolitiikalle
- Eri mieltä oleminen ei ole itseisarvo
- Palautusjärjestöt eivät ole liiton syntipukkeja
- Karjalaisten ihmisoikeudet toteutumatta
- Laukkanen valinnut puoluepoliitikolle sopivat asiat
- Tuleeko liiton strategiasuunnitelmasta torso?
- Liitto tarvitsee nuoren, ei-poliittisen johtajan
Saat kritisoida vain kerran
Lukuisiin poliitikoihin ja organisaatioihin on piintynyt tapa rajoittaa
tai jättää kokonaan huomioon ottamatta eri mieltä olevien ihmisten
mielipiteenilmaisut. Vaikeneminen on ajan tapa. Saat kertoa eriävän
mielipiteesi vain kerran. Sen jälkeen sinun pitää tyytyä
vallitsevaan tilanteeseen.
Sillä ei näytä olevan mitään merkitystä, kuinka oikeassa eri
mieltä oleva on tai onko viestin kohde tehnyt suuriakin virheitä. Jos
toistat sanomaasi ja tuot asian uudelleen esille, olet häirikkö. Jos
tuot kolmannen kerran asian esille, olet jo ääriliikkeen edustaja.
Leimaaminen on oivallinen tapa hiljentää virheisiin puuttuvat ihmiset.
Jos sanot kahdesti, toistat samaa levyä
Tyypillinen esimerkki tällaisesta on Karjalan Liiton pitkäaikaisen
puheenjohtajan, kansanedustaja Markku Laukkasen reaktio hänen
toimintaansa kohdistuneeseen kritiikkiin. Laukkanen on julkisesti asettunut
jälleen kerran ehdolle liiton puheenjohtajaksi, sen vuoksi on luonnollista
arvioida hänen toimintaansa ja ottaa kantaa hänen kyvykkyyteensä ja
soveltuvuuteensa seuraavalle kaudelle. Selvän indikaation siitä,
miten tulevalla kaudella tulee tapahtumaan, löytää jo toteutuneista
kausista.
Laukkanen on ollut liiton puheenjohtajana vuodesta 1995. Sinä aikana
liiton johdon valinta on täysin politisoitu ja koko kunnianarvoisa
liitto on siirretty Venäjälle rahaa lahjoittavan lähialueyhteistyön
harrastajaksi ja karjalaisen kulttuurin vaalijaksi.
Jos sanot kolmesti, olet häirikkö
Liiton toimenkuvaan on kuulunut ja kuuluu karjalaisten edunvalvonta eli
Karjalan palautuskysymyksen perusteellinen käsittely. Liiton
poliittinen johto on sen estänyt. Kaikki, jotka puhuvat palautuksesta, ovat
saman levyn toistajia, kuten Laukkanen Etelä-Saimaan haastattelussa
20.02.08 sanoo.
Ei tilanne sillä korjaannu, että työnnetään eri mieltä olevat
syrjään. Se ei hyödytä mitään, että kieltäydytään asian
käsittelystä. Laukkanen tuo esille taas kerran palautuksen yhtenä asiana
liiton strategiasuunnittelussa, mutta sanoilla ei ole mitään katetta.
Samaa levyä ja aiheellista kritiikkiä on jauhettava niin kauan,
kunnes asiat korjataan. Ei kritiikistä ilman pitkäjänteisyyttä ja
kestävää sisältöä ole mitään hyötyä.
Kritiikin aihe on tärkeä, ei kritisoijien moittiminen
Jos palautusasia olisi liiton poliittiselle johdolle tärkeä, se olisi
yli 10 vuotta sitten perustanut lukuisia työryhmiä käsittelemään
palautusta eri näkökulmista. Asiasta olisi laadittu kattavia
selvityksiä. Asiasta olisi järjestetty todellisia seminaareja.
Nettisivuiltakin löytyisi satoja sivuja asiasta. Puolueiden kanssa olisi käyty
neuvotteluja asiasta. Laukkanen ja muut kymmenkunta liiton hallintoon
kuuluvaa kansanedustajaa olisivat eduskunnassa tuoneet asiaa esille.
Mitään tällaista ei ole tapahtunut.
Reagoidessaan palautuskritiikkiin olisi paljon hedelmällisempää, jos
Laukkanen käsittelisi vastauksessaan kritiikin aihetta, eikä vain
pyrkisi dementoimaan kritiikin esittäjää. Miten istuva
parlamentaarikko voi täyttää puolueuskollisen edustajan ja suuren
kansalaisjärjestön johtajan vaatimukset samanaikaisesti? Miten hän sovittaa yhteen
hallituksen kannan ja liiton perinteisen kannan palautusasiassa?
Laukkanen alistanut kansalaisjärjestön puoluepolitiikalle
Laukkanen on ratkaissut tämän ristiriidan alistamalla
kansalaisjärjestön kannan poliittisen puolueensa kantaan. Onko se liiton
jäsenistön tahto? Onko se liiton perustamisen ja toiminnan tarkoitus? Liitto
perustettiin ja se on ajanut Laukkasen aikaan saakka karjalaista
kulttuuria ja Karjalan palautusta. Nyt liitto ajaa vain karjalaista kulttuuria
ja siihenkin on tullut erikoisena lisänä Venäjän karjalainen
kulttuuri, joka on korvannut palautuksen.
Liitossa palautusasia aiheuttaa paljon ristiriitaa ja masennusta.
Liiton jäsenten keski-ikä on tiettävästi yli 70 vuotta. Siinä iässä
ei yleensä enää lähdetä taistelukentälle. Ei ole kovin montaa
jäsentä, jotka uskaltavat olla istuvan puheenjohtajan kanssa eri mieltä.
Suomalaiset, erityisesti karjalaiset ovat vahvasti esivaltauskollista
väkeä, jotka mielummin alistuvat kuin puolustavat oikeuksiaan ja
tavoitteitaan.
Eri mieltä oleminen ei ole itseisarvo
Kuinka moni karjalaisen yhdistyksen puheenjohtaja rohkenee olla eri
mieltä liiton johdon kanssa? Moni varmistaa luottamuspaikkansa olemalla
samaa mieltä. Eri mieltä oleminen ei ole itseisarvo, mutta omista
periaatteista luopuminen tai alistuminen kansalaisjärjestössä
poliittisen puolueen tahtoon, on huono ratkaisu. Asiat eivät tule sillä
kuntoon.
Liiton sisällä Laukkasen asettumista taas puheenjohtajaehdokkaaksi on
kritisoitu. Palautuksen käsittelyn hylkäämistä kritisoidaan.
Eräät yhdistykset ovat jo kertoneet eronneensa tai eroavansa liitosta.
Moni kertoo, etteivät he saa liiton vain 5 euron jäsenmaksulle katetta.
Nämä ovat huonoja merkkejä, jotka kertovat pahoista ristiriidoista.
Palautusjärjestöt eivät ole liiton syntipukkeja
Karjalan Liiton ristiriitatilanteesta on syytetty ns.
palautusjärjestöjä. Syytöksen osoite on väärä. Ensin pitäisi katsoa liiton
tarkoitus ja tehtävät ja selvittää, onko toimittu niiden mukaan. Niin ei
ole tapahtunut. Sangen moni karjalainen kokee tulleensa petetyksi,
koska perustehtäviin kuuluvaa edunvalvontaa ei hoideta. Jos
hoidettaisiin, palautusjärjestöt olisivat tarpeettomia.
Palautusjärjestöissä toimivat haluavat palauttaa liiton ajamaan
perinteisiä päämääriään: suomalaista karjalaista kulttuuria sekä
Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamista.
Palautustyö on liitossa hunningolla. Liiton poliittisen johdon lipeäminen
yhteisestä tavoitteesta ei ole edistänyt asiaa. Mutta ei se voi
estääkään oikeuden toteutumista.
Karjalaisten ihmisoikeudet toteutumatta
Eroaminen liitosta on viimeinen keino yrittää vaikuttaa, herättää
päättäjiä havaitsemaan tilanteen vakavuus. Se on sikäli huono
ratkaisu, että liitosta katoavat silloin rohkeasti kantaa ottavat ihmiset.
Sen jälkeen on helppo sanoa, ettei liitossa kukaan kritisoi nykyistä
tilannetta.
Liiton poliittista johtoa on tarpeen edelleen muistuttaa, että
karjalaisten ja sitä kautta kaikkien suomalaisten ihmisoikeuksien
toteuttaminen on keskeinen tehtävä. Sen toteuttaminen edellyttää
aktiivisuutta.
Laukkanen valinnut puoluepoliitikolle sopivat asiat
Kansanedustaja Laukkanen on osoittanut, että karjalaisten
ihmisoikeudet eivät häntä kiinnosta, eikä hän suostu niitä ajamaan. Miksi
hän siten olisi paras valinta liiton puheenjohtajaksi? Hänellä on ollut
pitkälti toistakymmentä vuotta aikaa osoittaa haluavansa ajaa
karjalaisten yhteisiä asioita. Hän on valinnut niistä vain istuvalle
puoluepoliitikolle sopivan osan. Valinnan olisi tullut tapahtua
kansalaisjärjestön näkökulmasta.
Ne henkilöt, jotka kerrankin ovat kokeneet 23.04.05 liittokokouksen
kaltaisen valintatilaisuuden menettelyineen, eivät tarjoudu
puheenjohtajakilpaan istuvan johdon kanssa. Se valinta ei tapahdu tasapuolisesten
periaatteiden pohjalta.
Tuleeko liiton strategiasuunnitelmasta torso?
Laukkanen haluaa jatkaa liiton johdossa. Ilmeisesti hän katsoo
elämäntehtäväkseen pitää huolta siitä, ettei palautusasiaa koskaan
tulla ottamaan esille. Näyttää siltä, että istuva poliitikko on
lukenut gallupien viestit huonosti.
”Metsämiehen tietotoimisto” kertoo, että keskusta ja sdp ovat
sopineet, ettei sdp tue Risto Kuismaa puheenjohtajaksi, vaikka karjalainen
kansa jostain syystä haluaisi sellaisen muutoksen. Nämä kuiskeet
kertovat, ettei päätöstä Karjalan Liiton puheenjohtajasta todellakaan
tehdä kansalaisjärjestössä, vaan puolueklikkien kesken.
Liitto tarvitsee nuoren, ei-poliittisen johtajan
Ja karjalainen kansa vain kaiken jälkeen uskoo ja toivoo, että kyllä
se puheenjohtaja varmasti nyt ryhtyy tosissaan ajamaan palautusta. Ei
ryhdy, eikä hänellä liiton nykyisen sääntötulkinnan mukaan ole
siihen lupaakaan.
Strategiaryhmällä on todella tehtävää ja se tarvitsee täysin
uuden, nuoren ja dynaamisen puheenjohtajan, joka ilman
puoluesidonnaisuuksia ryhtyy nostamaan arvokasta liittoa sen ahdistavasta tilasta.
Liiton ja Laukkasen toimien tarkastelu jatkuu noin kerran viikossa
liittokokoukseen saakka.
Veikko Saksi
Karjalan Liiton jäsen no 86021
-----------------
Ajankohtaista
